Enemmän dataa, enemmän teknologiaa – miten pitää ihminen mukana?

Jos teet töitä kyberturvallisuuden parissa, tiedät, kuinka nopeasti ala kehittyy. Iltaan mennessä on jo keksitty keinoja, joita aamulla ei vielä ollut. Rikolliset ja tietojen suojaamisen ammattilaiset kirittävät toisiaan luoviin ratkaisuihin. Silti vahvimmankin yrityksen tietoturva voi lopulta olla yksittäisen ihmisen käsissä. Ihmisen ja teknologian suhdetta on tutkinut futuristi Mika Aaltonen.

Jo yksi taitavasti rakennettu huijaus riittää siihen, että yritys voi menettää sekä maineensa että suuren summan rahaa. Kyberrikollinen teeskentelee yhteistyökumppania, on ehkä onnistunut löytämään kuvia golf-reissulta ja pudottelee keskusteluun rennosti tuttujen henkilöiden nimiä. Voitettu luottamus, pyyntö, muutama klikkaus, ja tiedot tai rahat ovat siirtyneet vääriin käsiin.

healthcare company

Mitä pitäisi tehdä, jotta osaisimme suojata sekä ihmisiä että tietoja?

“Ensimmäinen lähtökohta on se, että ihmiset alkavat ymmärtää, miten internet toimii”, aloittaa Mika Aaltonen. Hän on tulevaisuudentutkija, ennakoinnin ja kompleksisuuden dosentti ja Rona Finland Oy:n hallituksen neuvonantaja. Jos tunnet tietoverkot läpikotaisin, saattaa Aaltosen viesti kuulostaa yllättävältä. Mutta siinä missä internet alkuhämärissään oli “mikrotukihenkilöiden” valtakuntaa, nyt verkossa operoivat usein yrityksen kaikki työntekijät. 

Kassajärjestelmä on verkossa, samoin rakennustyöläisen työajanseuranta ja toimitusjohtajan kalenteri, ja kaikki tieto heidän välillään liikkuu sähköisesti. Puhumattakaan siitä, missä vietämme leijonanosan vapaa-ajastamme.

“Esimerkiksi Googlen ja FBI:n rahoittama yritys Recorded Future projekteineen osoittaa, miten vähillä tiedoilla pystytään ennakoimaan 20 metrin tarkkuudella, missä olet huomenna. Ymmärtääkö jokainen verkon käyttäjä tämän?”

On kyse isoista kokonaisuuksista, mutta ymmärrys rakentuu pala kerrallaan. Siksi Ronan tiimikin on päättänyt paketoida kyberturvallisuuden suurten moduulien sijaan pieniksi, helposti omaksuttaviksi palasiksi. On tärkeää, että uudella tiedolla on aito yhteys arkipäivään – liittyi hyöty sitten työhön tai vapaa-aikaan.

Futurist Mika Aaltonen

Vastuullinen työnantaja huolehtii työntekijöiden kyberosaamisesta

Monet meistä jakavat elämänsä kulkua ja yksityiskohtia auliisti sosiaalisen median kanavissa, jopa omalla nimellään. Ihmiset ovat aina kertoneet elämästään tarinoiden avulla. Nyt näitä tarinoita ei jaeta leirinuotiolla, vaan julkisesti. Muutamalla haulla yksityiselämän tiedot on helppoa yhdistää työelämän vaiheisiin. 

Eikä kyseessä ole vain ikä- tai sukupolvikysymys. Monimutkaisten yksityisyysasetusten hallinnan kanssa hukassa on yhtä lailla moni millenniaali kuin eläkeikää lähenteleväkin.

“Suuri trendi on se, että se yksityisyys ja turvallisuus on siirtynyt kansallisen tason käsitteestä ensin yritystasoon, ja sitten yritystasosta edelleen yksilön tasolle. Sen takia yritykset eivät voi huolehtia enää yrityksen turvallisuudesta ilman, että ne huolehtivat omien työntekijöidensä tietoturvallisuudesta”, Aaltonen jatkaa.

Jää työnantajan päätettäväksi, mitä työkaluja tarjoaa oppimisen tueksi: ylhäältä päin annettuja käskyjä ja valmiita koulutusmoduuleja vai työntekijälähtöisiä, räätälöityjä sisältöjä, jotka ovat kätevästi saatavilla.

Tulevaisuuden insinööri tarvitsee sosiologien ja antropologien osaamista, sanoo Mika Aaltonen

Tiedon puute ei ole ongelma. Tuotamme globaalisti kahdessa tunnissa saman määrän dataa kuin ihmiskunta tuotti vuoteen 2003 mennessä, kertoo Aaltonen kirjassaan Tekoäly – ihminen ja kone (Alma Talent 2019). Jos siis kohtaat ongelman, on lähes varmaa, että joku toinen tietää oikean tavan toimia sen ratkaisemiseksi. Haasteena onkin se, mitä teemme kaikella tiedolla. Miten muutamme sen ymmärrykseksi?

Silkan informaation sijaan tarvitsemme nykyistä enemmän tilannekohtaista tietoa, sillä se johtaa fiksumpaan päätöksentekoon. 

“Tietyt kyvykkyydet on nostettu jalustalle ja niitä kunnioitetaan”, Mika Aaltonen kommentoi viime vuosikymmenten kehitystä, ja tarkoittaa esimerkiksi datan käsittelijöitä ja mallintajia. 

Kun kehitys on edennyt teknologia edellä, on kunnianhimoisimpiinkin tietoturvasuunnitelmiin jäänyt inhimillisen elämän muotoisia aukkoja. Viime vuosien aikana kehitystiimeihin onkin alettu koota useampia näkökulmia ja myös muun muassa sosiologien ja antropologien osaamista.

“Kun perkaamme polkua yleisestä ymmärryksestä aina siihen asti, kuka tätä kaikkea tekee, pääsemme koulutuksen kehittämiseen. Jo insinöörien ja teknologia-asiantuntijoiden opinnoissa olisi hyvä olla mukana useampia näkökulmia ja taustoja.”

2020-luvun tietoturva koskee jokaista

Viime vuosikymmenten suuret murrokset – vuoden 2008 talouskriisi, ilmastokriisin näkyväksi tuleminen ja viimeisimpänä koronapandemia – ovat jo saaneet muutoksen pyörät pyörimään. Vanha teollinen yhteiskunta ei enää tule takaisin. Tarvitaan jatkuvasti uusia innovaatioita, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Yksityisyyden suoja ja muut tietoverkkojen uhkat puhuttavat jo pääuutislähetyksissäkin.

Emme halua hukkua merkityksettömään informaatiotulvaan. Haluamme elää arvojemme mukaisesti niin kotona kuin töissä, niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Haluamme oppia uutta ja löytää miljoonien “tee näin” -ohjeiden joukosta juuri meille olennaisen tärkeät asiat: ne, jotka vaikuttavat arkeemme. 

“Koko innovaatiokeskustelua pitäisi laajentaa niin, että siinä olisi mukana myös muita kuin teknologisia ja taloudellisia näkökulmia”, Mika Aaltonen summaa.

Kiinnostuitko siitä, miten viestiä työntekijöille sekä akuuteista uhkatilanteista että ruohonjuuritason käytännöistä? Varaa täältä juttuhetki kanssamme.

healthcare company